Tänään oli taas aika lämmin aamu ja keskusta oikeen kuhis ihmisiä, niin ettei meinannu sekaan mahtuu. Niinpä päätin lähtee vähän kauemmas rauhallisemmille seuduille. Käpöttelin Fiume Dora Riparian rantsuun. Siellä oliki paaljon rauhallisenpi meininki. Ihmisiä oli aika vähän ja ne vähätkin vaa nuokku puiston penkeillä hörppien olutta ja räpläten kännykkää. Sovin tähän porukkaan tänään just passelisti. Tosin olutta en ollu huomannu tuoda mukana ja kaupatki oli aika kaukana.

Iltapäivällä tuli vihdoinkin aika kurkistaa sisään Chiesa di San Filippo Neriin, jonka portailla on tullu istuskeltua joka päivä jo kolme viikkoa. Kirkko ei ollu kauheen hyvin hoidettu sisältä, ja oli selvästi remontin tarpeessa, mitä siellä oltiin tekemässäki. EI siis maailman upein rukouspaikka, ehkä samaa tasoa ku Helsingin tuomiokirkko. SIt matka jatku gelaton metsästyksellä joka löyty Gelateria Via Mazzinilta. Jonka olin valinnu lähinnä siks, et muistin et sen pihassa on reilusti tuoleja, joissa nautiskella kylmät herkut. Kaikki tuolit oli kyllä tällein sunnuntai iltapävänä varattu, mut istumapaikka löyty heti kulman takaa. Siitä kävelin Giardino Lamarmoraan istuksimaan. Seiskan aikaan alko tääkin päivä olla seikkailtu. Kotona mussuttelin suomesta tuomani salmiakit. Näitä tulee toisinaan ikävä ku nää ei ymmärrä karkkien päälle mitään.